"You seem somewhat familiar. Have I threatened you before?" 1.8.1998

[Hula]

"Niinhän sinä vielä kuvittelet", Hes hymähti ja vastasi Noelin katseeseen mahdollisimman uhmakas ilme kasvoillaan, vaikka maireaa hymynkaretta tuntuikin lähes mahdottomalta pitää poissa huulilta. Täysin hymyn esteleminen ei onnistunutkaan, mutta minkäs sille mahtoi? Toinenhan oli vastannut hänen sanoihinsa niin kuin toiveissa oli ollutkin. Otetuksihan kaksikon punamustatukkainen osapuoli juuri halusikin tulla, vaikkei sitä ääneen myöntäisikään...
No, ei Hesiä rappusten kovuus kauhistuttanut, päinvastoin. Aijai, moinen kova viileä kivi vasten paljasta pintaa luultavasti tuntuisi epämukavalta, mutta sehän hänen kieroutunutta mieltään arvatenkin vain miellyttäisi. Portaikossa panemisen huono puoli sen sijaan olisi se, että kenellä tahansa olisi mahdollisuus lampsia paikalle kesken kaiken ja sitä punamustatukka puolestaan ei niinkään kaivannut. Tietysti sekin omalla tavallaan toisi jännitystä tilanteeseen, mutta... Mmm, alistuminen oli aina kivaa, mutta ei sitä kaikille halunnut myöntää ja siksi hän ei myöskään välttämättä haluaisi tulla moisessa tilanteessa ulkopuolisten näkemäksi.
"Äh, kuka väitti että minä aion olla se joka otetaan?" samettihousuinen ynähti vaikka juuri siinä asemassahan hän haluaisikin olla, sen myöntäminen ei vain ollut aina teko sieltä mieluisimmasta päästä.
Pikaisen hymähdyksen jälkeen Hes kuitenkin kohottautui istuma-asennosta takaisin jaloilleen, kohotti toista kulmaansa kysyvästi ja nyökäytti päätään portaikon yläpään suuntaan.
"Mutta sanoisin... Kuudes kerros. Sinun sellisi?"

[Miwra]

Hesin onneksi Noel ei ollut ajatustenlukija eikä näin ollen tiennyt mitä mieltä toinen oikeasti oli, mutta tämän katseesta saattoi olettaa toisen olevan ainakin osittain tosissaan, joskin tämän kasvoille kohonnut hymyntapainne kertoi muuta.
Toisaalta saattoihan tämä olla huvittunut vaikka tahtoikin ottaa hänet? Tosin mitä hauskaa siinä sitten muka oli?
"Enkä vain kuvittele", Noel vastasi haastavana eikä irrottanut katsettaan toisesta. Noel ei välttämättä puolestaan tahtonut jäädä kiinni housut kintuissa, mela toisen takapuolessa. Sellissä he ainakin saisivat olla rauhassa ellei joku epäonninen sattuisi paikalle ja jos sattuisi olisi Noel valmis repimään siltä epäonniselta yksitellen irti jokaisen ihokarvan tämän intiimialueilla ja sen jälkeen puhkomaan silmät ja...Ehkei kuitenkaan mennä ajattelussa enää sitä pidemmälle?
"Minä", Noel vastasi ja nousi ylös lattialta hetkeä Hesin jälkeen, kuroen heidän välimatkansa muutamaa senttiä vaille kokonaan umpeen vetäen kasvoilleen tuon samaisen haastavan, itsepäisen katseen vaikka huulilleen virne kohosikin, "Ja sinä olet se joka otetaan halusit sitä tai et..."
Hänen katseensa suuntautui portaisiin myös, samaan suuntaan kuin Hesin katsekin, kääntyen kuitenkin pian takaisin toisen kasvoihin.
"Sopii."

//Miten on, aloitammeko uuden topsun vai jatkammeko tähän? :>//

[Hula]

Siinä vaiheessa Hes olisi mieluusti kääntänyt omaa katsettaan tummahiuksisesta seuralaisestaan hitusen sivuun. Kasvoilleen ahnaasti pyrkivä tyytyväisyydestä kertova hymy tuntui nimittäin vain syvenevän, eikä hän sitä tietenkään olisi halunnut Noelille näyttää. Toisaalta katsekontaktin rikkominen toisen haastavien sanojen jälkeen olisi voinut saada nuoremman vaikuttamaan pelkurilta, eikä sellainenkaan olisi ollut mieluisa seuraamus... Niinpä huulet tekivät sen mitä hymyä estelläkseen pystyivät: mutristuivat tavoitellen närkästynyttä olemusta ja sujauttivat välistään kevyen tuhahduksen.
No, loputtomiin hän ei tietenkään kykenisi aivan jokaista aitoa mieltymystään Noelilta peittelemään kun otti huomioon mitä he olivat menossa tekemään, mutta jos nyt hetken edes vielä...

"Ja sehän nähdään", Hes puhahtikin vastaukseksi toisen seuraaviin sanoihin. Mutta kun Noel oli nyt sillä tavoin lähelle astunut eivätkä tämän lausumat sanat olleet punamustatukan korviin lainkaan huonoilta kuulostaneet, ei pienen hengähdyksen pidätteleminen sitten enää onnistunutkaan.
"Ohjaat minut varmaan oikeasta ovesta."
Sen kummempia sanomatta nuorempi velho suuntasi tummien samettikankaisten housujen peittämät jalkansa astelemaan rappusia ylöspäin kohti kuudetta kerrosta. Alavatsaansa valloitti jo tuttu miellyttävän kihelmöivä odotuksen tunne, ja tutulla tavallaan heräili myös noiden housujen suojissa vielä toistaiseksi oleileva miehuutensa.
Piru vie, toivottavasti se himskatin selli ei olisi kovin kaukana.

//Aloittele vaiks sinne kuudenteen <://

[Miwra]

//Jatkuu tänne